Rantatunneli - Kaupungin kasvualusta

Toimiakseen oikein tämä sivusto tarvitsee selaimen jossa javaScript on aktivoitu.

Sivusta on saatavana tulostettava versio osoitteessa:
http://www2.liikennevirasto.fi/rantatunneli/print/rantatunneli_print_fi.pdf,
linkki löytyy myös sivun alalaidasta

$#{ datasource.img_alt }$

Vuosina 2013-2017 Tampereen Rantaväylä linjataan reilun neljän kilometrin matkalta uudestaan. Olemme yhdessä ottaneet suuren haasteen vastattavaksemme, kun rakennamme 2,3 kilometrin mittaisen, Suomen pisimmän maantietunnelin ja siihen liittyvät eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyineen.

Tunnelilouhinnat ovat päättyneet ja toteutusvaihe on kokonaisuudessaan edennyt jo reilusti yli puolivälin. Työt ovat sujuneet ilman suurempia yllätyksiä aikataulussa ja budjetissa.

Valmistuessaan vuonna 2017 Rantatunneli vapauttaa suuren kaistaleen Tampereen pohjoista keskustaa kaupunkilaisten käyttöön ja mahdollistaa paremman pääsyn Näsijärven rantaan. Ranta-Tampellan uuden kaupunginosan yhteyteen syntyvän puistoalueen vesistötäyttöön on käytetty tunnelilouhinnassa syntynyttä kiviainesta.

Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa perinteinen tilaaja - palveluntuottajamalli on häivytetty, ja osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssiin kuuluvat Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen, A-Insinöörit ja Saanio & Riekkola.

Yhteistyössä syntyneillä innovaatioilla olemme pystyneet vähentämään työmaasta aiheutuvaa häiriötä, säästämään kustannuksia ja nopeuttamaan prosesseja.

Toivomme, että tämä sivu vastaa hankkeen herättämiin kysymyksiin. Otamme myös mielellämme vastaan ideat, joilla rakentamisen aiheuttamat väliaikaisjärjestelyt palvelisivat kaupunkilaisia entistä paremmin. Jos sinulla on sellainen, lähetä se meille! Yhteystietomme löytyvät sivun alalaidasta.

Terveisin

Esko Mulari
Allianssin projektipäällikkö
Rantatunnelin Allianssi

Mauri Mäkiaho
Allianssin apulaisprojektipäällikkö
Rantatunnelin Allianssi

4/2014 - 12/2015
Johtosiirrot

Johto- ja laitesiirroilla tarkoitetaan urakka-alueella entuudestaan sijaitsevien kaapeleiden, putkien, pumppaamojen ja muun kunnallistekniikan siirtämistä uuteen paikkaan niin, etteivät ne jää rakennustöiden tielle.

1/2014 - 6/2015
Tunnelilouhinta

Tunnelit tehdään normaalilla poraus- ja räjäytysmenetelmällä; kallioon porataan metrien syvyisiä panostusreikiä, joihin asetetaan räjähdysaine ja nallit. Kunkin reiän räjäytys ajoitetaan erikseen, jotta kallio irtoaa suunnitellusti ja halutun kokoisina kappaleina.

11/2014 - 8/2016
Tunnelin lujitus- ja rakennustyöt ja järjestelmien asentaminen

Lujitus ja tiivistys tapahtuvat injektoimalla, pulttaamalla ja ruiskubetonoimalla. Lisäksi kalliotila verhoillaan. Tunneliin asennetaan sähkö-, ilmanvaihto-, valaistus-, liikennetelematiikka- sekä valvonta- ja turvajärjestelmät.

4/2014 - 11/2016
Väylärakentaminen

Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien väylärakentaminen aloitettiin sen jälkeen, kun johtosiirrot saatiin valmiiksi. Eritasoliittymät rakennetaan hieman eri aikaan. Siten saadaan parhaiten otettua huomioon ympäristö, työn tehokas eteneminen ja liikenteen sujuvuus.

5/2014 - 4/2016
Santalahden ja Naistenlahden liittymien betonirakenteet

Eritasoliittymien betonirakenteet tehdään suunnilleen samaan aikaan väylärakentamisen kanssa. Naistenlahden eritasoliittymän pohjoispää rakennetaan erikseen vuonna 2017 huhti- ja lokakuun välisenä aikana.

7/2016 - 10/2017
Käyttöönotto: järjestelmien testaus ja liikenteelleotto

Tunnelin järjestelmiä aletaan ottaa käyttöön heinäkuusta 2016 alkaen. Liikenne ohjataan tunneliin keväällä 2017. Kokonaisuudessaan liikennejärjestelyt ovat valmiita ja käytössä 30.11.2017, kun myös Naistenlahden pohjoispuolinen kiertoliittymä ja siihen liittyvät ratkaisut ovat valmistuneet.

3/2018 - 7/2018 Viimeistely

Urakka-alue viimeistellään ja siistitään kevään ja kesän aikana. Teiden varsille tulee kiveystä, nurmikkoa, niittyä, pensaita sekä lehti- ja havupuita.

Rakennustyömaat ja rakennettavat väylät kartalla

A — Santalahden työmaa

Santalahdessa louhittiin erillinen avokaivanto työtunnelia varten, jonka kautta länsipään tunnelilouhinta pääosin tehtiin. Näin tunnelilouhinta saatiin alkamaan nopeammin, ja Santalahden eritasoliittymän betonirakenteita sekä maanrakennustöitä voidaan tehdä samanaikaisesti ilman, että työt häiritsevät toisiaan.

B — Näsinkallion työmaa

Näsinkalliosta louhittiin työtunnelia varsinaiseen liikennetunneliin. Nääshallin kautta aloitettu työtunnelin louhinta alkoi tammikuussa 2014 ja se saavutti tietunnelit saman vuoden huhtikuussa. Näsinkallion työmaalla louhittiin kallioon ramppivaraukset jotta maanalainen liittymä Rantatunnelista muualle on mahdollista rakentaa myöhemmin.

C — Naistenlahden työmaa

Naistenlahden päässä tunnelilouhinta aloitettiin helmikuussa 2014. Ensin louhittiin työtunneli, ja sen pohjoispuolelle puhkaistiin varsinainen tietunneli syksyn ja talven 2014-2015 aikana. Naistenlahden eritasoliittymä betoni- ja maanrakennustöineen valmistuu kaikilta osiltaan marraskuussa 2017.

Tunnelissa on molemmille ajosuunnille omat ajoneuvotunnelit, joiden välinen etäisyys on 11-12 metriä. Tunneleiden välillä on yhdyskäytäviä noin 150 metrin välein. Lisäksi tunnelissa on yksi ajoneuvojen mentävä yhdyskäytävä pelastus- ja huoltoajoa varten.

Kummassakin tunnelissa on yksisuuntainen liikenne, ja nopeusrajoitus on 60km/h. Jalankulku, pyöräily ja hitaiden ajoneuvojen liikkuminen tunnelissa ovat kiellettyjä.

henkilötyövuodet — Tunnelihanke teettää noin 1000 henkilötyövuotta. Lisäksi Ranta-Tampellan asuinalueen rakentaminen teettää tuhansia henkilötyövuosia lisää.

työntekijöitä — Allianssin työntekijämäärä vaihtelee työvaiheen mukaan. Suurimmillaan työntekijämäärä on vuonna 2015. Silloin allianssin vahvuus on noin 400.

tavoitekustannus — Tavoitekustannus on voitu allianssi-mallin avulla laatia erityisen luotettavasti, kun sekä tilaaja että tuottaja ovat olleet tekemässä budjettia.

toteutusvaiheen kesto — Toteutusvaihe alkoi lokakuussa 2013 ja tunneli otetaan liikenteelle toukokuussa 2017. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä käyttöönoton jälkeen noin vuoden verran.

innovaatiot — Merkittävin innovaatio oli aloittaa Näsinkallion työtunnelin louhinta Nääshallin itäisen huoltoyhteyden kautta. Innovaation avulla vältettiin Rantaväylän liikenteen ohjaaminen kiertoreitille louhinnan ajaksi ja nopeutettiin aikataulua noin neljällä kuukaudella.

Allianssi-mallissa tilaaja ja tuottaja muodostavat yhteisen hankeorganisaation. Rantatunnelin Allianssissa ovat mukana Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, Lemminkäinen, Saanio & Riekkola ja A-Insinöörit.

uudelleenlinjaus — Valtatie 12 läpikulkuliikenteen ohjaaminen tunneliin keventää maanpäällisen liikenneverkon kuormitusta, kun sille jää ainoastaan paikallisliikenne.

tunnelin pituus — Rantaväylän tunneli on Suomen pisin maantietunneli. Se koostuu kahdesta erillisestä 2,3 kilometrin mittaisesta liikennetunnelista. Suomen pisin kalliotunneli, Päijännetunneli, on peräti 120 kilometriä pitkä, mutta sen sisällä kulkee vain vettä.

louheen määrä — Hankkeessa syntyy yhteensä 750 000 kuutiota louhetta, josta 650 000 tulee tunnelista. "Kiintoteoreettinen" kuutio tarkoittaa metrin kanttiinsa suuruista kallionkimpaletta - irrotettuna louheen tilavuus on vielä suurempi.

Tampereen keskustan pinta-ala kasvaa 4,5 hehtaarilla Ranta-Tampellan ja Santalahden vesistötäyttöjen myötä. Täyttömaille tehdään muun muassa puistoaluetta.

uusi kaupunginosa — Rantaväylän liikenteen kevenemisen myötä Ranta-Tampellaan aletaan rakentaa uutta asuinaluetta. Aluetta päästään rakentamaan sen jälkeen, kun Rantaväylän liikenne on ohjattu tunneliin.

liikenteen määrä — Rantaväylä on Suomen vilkkain valtatieosuus pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja sen KVL on kasvanut 11% viimeisten 10 vuoden aikana.

Jyrki Lehtimäki

Nokian kaupunginpuutarhuri, tamperelainen

"Tampere on minusta yksi Suomen kauneimmista kaupungeista. Siksi tuntuu uskomattomalta, että aivan keskustassa on niin suuri alue rytömaata, ja maisemallisesti kaikkein kauneimmalla paikalla Näsijärven rannalla kulkee monikaistainen liikenneväylä.

Haaveeni on ollut, että Tampere saisi keskustan rannat ihmisten käyttöön. Nyt se toteutuu, kun Rantaväylän liikenne siirretään tunneliin ja alue voidaan hyödyntää ihan uudella tavalla.

Toivon, että ranta-alueet tulevat yhteiseen käyttöön niin, että me keskustassakin asuvat pääsemme Näsijärven rantaan. Tampere voisi ottaa oppia New Yorkista, joka muokkaa Manhattanin rantoja yleiseen käyttöön ja rakentaa esimerkiksi puistoja vanhoille laitureille."

Jarmo Kivistö

kuljetusyrittäjä, tamperelainen

"Mielestäni Rantatunnelihanke ei ole tärkeä vain Tampereelle, vaan myös Pirkanmaalle ja koko Suomen tieverkolle Tampereen vilkkaan ohikulkuliikenteen vuoksi. Tunnelin avulla ohikulkeva liikenne muuttuu sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Tampere on kuitenkin Suomen liikenteen solmukohta ja kasvava alue, jonka vuoksi maantie, rautatie ja lentoliikenne ovat kaikki tärkeitä kehitettäviä kohteita.

Rantatunneli on myös perustana kaupungin suunnittelussa ja rauhoittaa keskustan liikennettä. Tunnelin jälkeen Tampereella pitää jatkaa maanalaisen tieverkon kehitystä ja rakentaa esimerkiksi maanalaisia parkkitiloja. Tällä hankkeella luodaan tulevaisuutta Tampereelle ja lisätään alueen vetovoimaa."

Risto Laaksonen

Tilaajapäällikkö Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, tamperelainen

"Tampere on kasvava kaupunki, johon muuttaa vuosittain melkein 2 000 uutta asukasta. Rantatunnelin rakentaminen mahdollistaa meille uuden asuinalueen rakentamisen keskustaan sekä keskustan ja sen liikenteen kehittämisen.

Hankkeen avulla saamme ison, haittaavan liikenneväylän pois kaupungin parhaalta paikalta. Ranta-Tampella on upea paikka, jota nyt tarjotaan ihmisille liikenteen sijaan. Kyseessä on myös ympäristöhanke, sillä tunneli parantaa keskustan melu- ja ilmanlaatutilannetta.

Kyse on isosta hankkeesta ja taloudellisesta panoksesta, rakennammehan Suomen pisintä tietunnelia. Sillä on kuitenkin isot tulovaikutukset, esimerkiksi maankäyttökorvaukset ja uuden asuinalueen rakentamisen työllistävä vaikutus."

Miikka Seppälä

Särkänniemen toimitusjohtaja, tamperelainen

"Rantatunneli on Särkänniemelle hyödyllinen hanke, joka antaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden sekä Särkänniemen että muiden tamperelaisten elämys- ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiselle ja laajentamiselle. Tämä taas tarkoittaa Tampereelle uutta, alueen ulkopuolelta tulevaa rahaa ja mahdollisesti myös uusia työpaikkoja.

Ei vain Särkänniemi, vaan koko tamperelainen elinkeinoelämä tulee hyötymään Rantatunnelihankkeesta. Jo pelkästään rakennusvaihe tuo uusia työpaikkoja, puhumattakaan muusta taloudellisesta hyödystä. Kyse ei ole vaan yhdestä tielinjasta, vaan hanke on tärkeä Tampereen tulevaisuuden sekä kaupungin rakentamisen ja kehittämisen näkökulmasta."

Perinteisessä urakkamallissa hankkeen hyödyt ja riskit erotellaan tilaajan ja tuottajan kesken. Toisinaan riskienjakoon liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuutta. Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja kuuluvat samaan projektiorganisaatioon ja jakavat hankkeen riskit. Tällöin varmistutaan, että kaikki työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Hankkeen saumattomasta etenemisestä syntyvät säästöt myös hyödyttävät kaikkia osapuolia.

Allianssimallissa kaikkiin kysymyksiin haetaan yksimielinen päätös eri osapuolten kesken. Esimerkiksi urakan toteuttamisessa eri osapuolten roolituksista sovitaan yhteisesti parasta mahdollista osaamista hyödyntäen. Yhteistyömalli takaa myös, että hankkeessa voidaan myös sujuvammin jalostaa ja ottaa käyttöön ideoita, jotka poikkeavat alkuperäisistä suunnitelmista.

Kumppanuuteen perustuvat urakat ovat tulleet erityisen suosituiksi Australiassa, josta ne on tuotu ja sovellettu Suomen olosuhteisiin. Tampereen Rantatunneli on yksi neljästä Liikenneviraston hankkeesta, jossa uutta kumppanuusmallia käytetään. Liikenneviraston esimerkin ansiosta mallin käyttö on yleistynyt ja parhaillaan malli on käytössä jo kymmenissä hankkeissa Suomessa.

Tampereen rantatunnelin suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Rantatunnelin Allianssi.
Allianssin muodostavat Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, Lemminkäinen, Saanio & Riekkola ja A-Insinöörit.
Tampereen rantatunneli on järjestyksessä toinen Liikenneviraston neljästä hankkeesta, jossa käytetään allianssimallia.

Pekka Petäjäniemi, Liikenneviraston Projektien toteutusyksikön johtaja:

"Allianssimalli sopii erityisesti suurempien ja vaikeasti toteutettavien hankkeiden toteuttamiseen, sillä yhteistyökumppaneiden valintaprosessi on mallissa monivaiheinen. Erilaisten työpajojen kautta konsortioon etsitään ennen kaikkea oikeanlaista ammattitaitoa ja asennetta - urakan käynnistyttyä titteleitä olennaisempaa on tiiviin yhteistyön sujuminen saumattomasti. Tampereen hankkeeseen allianssimalli sopii erinomaisesti, tunnelihanke on haastava toteuttaa sen sijaitessa asutuksen, junaradan ja Rantaväylän välittömässä läheisyydessä.

Allianssimallin hyödyt ovat konkretisoituineet tähän mennessä tehdyssä tuotekehitystyössä. Olemme löytäneet tunnelityön toteuttamiseen muun muassa työmenetelmiin ja työjärjestykseen liittyviä säästöjä yhteensä yli 20 miljoonan euron arvosta. Tällaiseen ei perinteinen tilaaja-tuottajamalli olisi taipunut.

Jokainen Liikenneviraston hanke analysoidaan ja siihen haetaan paras mahdollinen urakkamalli. Jatkossa allianssi on suurimpiin hankkeisiimme yksi varteenotettava vaihtoehto muiden joukossa."

Tervetuloa Tunneliin!

Tampereen Rantatunnelia rakennetaan vuoteen 2017 asti. Valmistuessaan Rantatunneli edesauttaa Tampereen keskustan kehittämistä ja parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.